Sodankylän
geofysiikan
observatorio
Oulun yliopisto

Usein kysyttyä (FAQ)


Kuinka usein Lapin taivaalla esiintyy revontulia?
Revontulten esiintymistodennäköisyys kasvaa pohjoiseen mentäessä. Kilpisjärvellä revontulet esiintyy noin 80 prosentin todennäköisyydellä, kun Rovaniemellä jäädään noin 50 prosenttiin öistä. Keski-Lapissa revontulikausi alkaa elokuun lopulla jatkuen huhtikuulle. Kesäaikaan revontulet jäävät auringonvalon alle. Revontuli-ilmiö on kuitenkin ympärivuotinen. Voit tarkistella viimeaikaisia ja edellistalvien revontulia Revontulikamera -galleriastamme. Huomioi, että tieteelliset revontulikamerat näkevät myös ohuen pilvikerroksen yläpuolella olevien revontulien kajon.

Auringon aktiivisuus vaihtelee keskimäärin 11 vuoden jaksoissa ja elämme auringon pilkkusyklin n:o 24 laskevaa vaihetta (tilanne 2/2017). Auringonpilkkuhavainnoissa on jo ollut nollapäiviäkin, mutta talven revontulet ovat olleet peräisin pitkäikäisistä korona-aukoista auringossa ja seuranneet voimakkaasti noin 27 vrk rytmiä. Revontulien esiintymismaksimin on tutkimuksissa havaittu osuvan pilkkusyklin laskevan jaksoon, ei auringonpilkkuluvun huippuun. Auringon laajat ja pitkäikäiset korona-aukot ovat pitäneet geomagneettisen aktiivisuuden vielä korkeana ja revontulia on esiintynyt runsaasti kuluneena talvena. Leuto talvi voimakkaine matalapaineineen on pitänyt yllä nopeasti vaihtelevaa pilvisyyttä pilaten useita hyviä iltoja.

Revontulikautta on jäjellä kuutisen viikkoa. Helmikuun viimeisinä päivinä revontulet aiheuttanut korona-aukko on jälleeen maaliskuun lopulla geoefektiivinen. Tilastollisesti kevätpäivän tasauksen jäkeinen aika suosii revontulia. T6auml;nä vuonna uusikuu osuu myös maaliskuun lopulle. Ainoastaan nopeasti pitenevä päivä lyhentÃää ja myöhäistä ä havaintoaikaa.

SOD Revontulitilasto

Yllä olevassa kuvassa on keltaisella esitetty Sodankylässä mitattu geomagnettinen aktiivisuus K-indeksistä laskettujen päivittäisten Ak-indeksien kuukausikeskiarvona. Vihreä pylväät esittää kunakin kuukautena havaittujen revontuliöiden osuuden. Valkoiset pylväät osoittavat kesäajan valoisat kuukaudet, jolloin revontulia ei voi Lapissa nähdä.

Alla olevasta tilastosta voidaaan todeta, että Sodankylän korkeudella talvi 2015-2016 on revontulten esiintymisen suhteen paras viimeiseen kymmeneen vuoteen. Auringon aktiivisuussykli on jo laskuvaiheessa, mutta tilastollisesti revontulia havaitaan eniten auringon pilkkujakson laskevan vaiheen alussa. Auringon pilkkuluku on jo tippunut ja vuoden 2016 aikana on ollut jo yli 20 pilkutonta pä:ivää. Suuret hiukkaspurkaukset vähenevät ja revontuliaktiivisuus on pitkäti peräsin korona-aukoista.

Syklien 23 ja 24 (2008-2009) välinen minimi oli poikkeukellisen pitkäkestoinen ja Auringon aktiivisuus poikkeuksellisen alhaista. Vastaavaa aktiivisuustasoa oli viimeksi havaittu Sodankylässä observatorion alkuvuosina 1914-1915. Vuosina 2008-2009 revontulia esiintyi Keski-Lapissa vain muutamina öinä kuukaudessa ollen tuolloinkin lyhytkestoisia ja heikkoja pohjoisella taivaalla näkyväen paljain silmin helposti vain uuden kuun aikaan.

Voiko observatoriolla vierailla revontulia katsomassa?
Sodankylän geofysiikan observatorio on tutkimuslaitos, jonka työ keskittyy havaintojen tekoon ja tutkimukseen. Havaintolaitteet toimivat automaattisesti, joten revontulten esiintymisaikaan ei henkilökunta ole töissä. Emme myöskään pysty vastaanottamaan yksittäsiä ihmisiä tutustumaan observatorioalueeseen.

Järjestääkö observatorio revontulisafareita?
Ei järjestä. Opastettuja revontulisafareita löytyy Lapin hiihtokeskusten ohjelmapalveluyrityksiltä ( Pyhä-Luosto, Saariselkä, Levi, Ylläs) Lisäksi eri puolilla Lappia on ohjelmapalveluyrityksiä, jotka järjestävät revontulisafareita. Viime vuosina myös revontulien katseluun erikoistuneita hotelleja on rakennettu edellä mainittujen keskusten lisäksi muuallekin, kuten Rovaniemelle, Kemiin ja Inariin.

Mihin aikaan vuodesta revontulia voi nähdä?
Revontulet ovat ilmiö, joka on taivaalla ympäri vuoden. Kesäaikaan auringon valo kuitenkin estää revontulien erottamisen auringosta tulevasta valosta, mutta tutkalaitteilla niiden olemassaolo voidaan todeta. Pohjois-Suomessa yöt pimenevä riittävästi elokuun loppupuolella ja keväällä yö valkenevat liiaksi huhtikuun lopulla. Tilastollisesti parhaiten revontulia näkee syys- ja kevätpäivän tasauksien aikoihin, jolloin maapallon magneettikenttä on maan kiertoradalla otollisessa asennossa aurinkotuulen vuorovaikutukselle Maan magneettikentän kanssa.

Voiko revontulia nähdä kaikkialla Suomessa?
Kyllä voi, mutta mitä etelämpään mennään, sitä harvinaisempia revontulet ovat. Revontuliovaali on tyypillisesti 2000km etäisyydellä magneettisilta navoilta ja geomagneettisten myrskyjen yhteydessä ovaali leviää Pohjois-Skandinavian ylle. Voimakkaimpien myrskyjen yhteydessä revontulet voivat näkyä aina Keski-Euroopassa saakka, kuten kävi lokakuussa 2003. Mitä pohjoisemmaksi Lappiin siirrytäÄ, sit/ä todennäköisemmin revontulia voi nähdä.

Minulle on tulossa vieraita loppuviikosta, mistä saan revontuliennusteen?
Revontulet synnyttävät hiukkaset ovat peräisin auringosta. Tätä jatkuvaa hiukkasvirtaa kutsutaan aurinkotuuleksi. Satelliiteilla seurataan auringossa tapahtuvia purkauksia ja aurinkotuulen hiukkasvirtaa. Geomagneettisia myrskyjä aiheuttavat tekijät havaitaan joitakin päiviä etukäteen ja niistä löytyy tietoa mm. englannin kielisiltä avaruussääsivuilta: SpaceWeather.com. Suomeksi tietoa löytyy mm. Ilmatieteen laitoksen ylläpitäm&aulm;stä Auroras Now!-sivustosta, jossa myös SGO:n tuottamaa aineistoa käytetään.

Reaaliaikaista revontulitilannetta Lapissa voi seurata SGO:n wwww-sivuilta. SGO:n revontulikamerasta näkee koko Lapin alueen revontulet kunhan taivas vaan Sodankylässä on selkeä. Lisäksi tuoreita havaintoja eripuolelta Suomea voi tarkistaa URSA:n ylläpitämästä Taivaanvahti havaintojärjestelmästä, josta etenkin saa tietoa Etelä- ja Keski-Suomen havainnoista tuoreeltaan. Lisäksi älypuhelimiin löytyy erilaisia avaruussää ja revontulisovelluksia, tosin pääasiassa englanniksi. Myös sosiaalisessa mediassa on seurantaryhmiä ja etenkin Twitteristä saa helposti tietoa aktiisuudesta englanniksi.

Entä pitkän välin ennuste?
Aktiivisten aluiden elinikä auringon pinnalla vaihtelee. Toisinaan alueet (auringonpilkkuryhmät ja korona-aukot) voivat säilyä useiden kuukausien ajan elossa. Koska myös aurinko kiertää oman akselinsa ympäri noin 27 päivässä (vrt. maapallon vuorokausi), on revontulet synnyttänyt aktiivinen alue jälleen 27 vuorokauden kuluttua samassa asemassa. Mikäli havaitset komeat revontulet, niin on mahdollista, että 27 vuorokauden kuluttua näytelmä toistuu, tosin ei välttättä yhtä voimakkaana. Voi selata SGO:n revontulikamera-arkistosta keogrammeja taaksepäin löytääksesi edelliset aktiiviset revontulet. Viimeisen kolme kuukauden aktiivisuus o esitetty alla olevaÃlla kuvaajalla. Au Activity sample

Kuvassa on esitetty auringon pilkkuluku (SSN), auringon säteily 10.7cm aallonpituudella ja geomagneettinen aktiivisuus Sodankylässä. Alla on esimerkkikuva syyskesältä 2011. Punaiset ja siniset nuolet osoittavat kuinka aktiivisuus kohoaa noin 27 päivän kuluttua uudelleen.

Esimerkkikuvassa heinäkuun 19. päivänä 2011 aktiivisuus kohoaa (punainen nuoli). Tästä noin 27 päivän kuluttua 14.8. (toinen punainen nuoli) aktiivisuus kohoaa, vaikka auringon pilkkujen määrä on laskenut nollaan. Samoin 5.8. aktiivisuus toistuu 3.9. (siniset nuolet kuvassa). Eli jos näet voimakkaat revontulet taivaalla, on revontulet todennäköiset 27 päivän kuluttua.

Viimeisen kolmen kuukauden aktiivisuus

3kk aktiivisuus

Kuluneen talven 2016-2017 revontulet ovat voimakkaasti seuranneet auringon noin 27vrk:n pyörähdysaikaa. Mikäli korona-aukko on edelleen voimissaan, niin se on jälleen geoefektiivinen maaliskuun 2017 lopulla. Korona-aukon tilanteen voi tarkistaa l&ahempänä ajankohtaa SpaceWeather.com:ista

Kuinka ikuistaa näkemäsi revontulet digikameralla?
Alkuun pääset seuraavilla vinkeillä:
1. Aseta kamerasi manuaali-moodiin (M), mikäli mahdollista.
2. Aseta herkkyys arvoon ISO400 tai suurempi. Huomaa, että kameran kennon laatu vaikuttaa kohinaan. Valmistajat ovat rajanneet herkkyyttä valmiiksi, joten ihan maksimiarvoja ei kannata käyttää. Mitä suurempi arvo, sitä kohinaisempia kuvat ovat.
3. Valitse pienin mahdollinen aukon arvo (F) kamerastasi, F2.8 on jo hyvä alku revontulten tallentamiseen. Huomaa, että zoomi vaikuttaa tähä:n. Kannattaa käyttää mahdollisimman laajakulmaista asentoa.
4. Aseta tarkennus manuaaliseksi ja äärettömään.
5. Käytä jalustaa, jos mahdollista. Myös ajastettu laukaisu vähentää kameran tärähtämistä kuvaushetkellä. Oleellista on ettei kamera liiku valotusaikana.
6. Aloita suhteellisten pitkällä valotusajalla (10-20 sekuntia). Kuvan nähtyäsi voit muuttaa joko valotusaikaa, herkkyyttä tai aukon arvoa kokemuksesi mukaan.
Osassa kameroista voi manuaaliasetukset tallentaa valmiiksi. Jokatapauksessa säädöt on hyvä testata ja opetella etukäteen valmiiksi.

Mistä reaaliaikaista infoa revontulitilanteesta?

  • Twitter: @SGO_FI @FMIspace . Englanniksi: @romvaer @BGSspaceWeather @aurorawatchuk
  • Applikaatiot AppStoressa: Salla Northern Lights, AuroraWatch UK. Huom! Jotkut sovelluksista maksullisia ja alueellisia.
  • www: URSA Taivaanvahti, AurorasNow!

Lisää suomenkielistä infoa?
Ennenkuin lähetät kysymyksiä meille, tutustu ainakin yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa laatimaamme Auroras Now! palveluun. Suomenkielistä kirjallisuutta revontulista löytyy mm. URSA:n verkkokaupasta. Lisäksi kirjastosta voit löytää kansantajuisen teoksen "Revontulet - aurora borealis".
Lisäksi verkosta löytyy useita englannin kielisiä sivustoja revontulista.


Modifioitu: 28.8.2015 11:28:58.