Usein kysyttyä (FAQ)

Kuinka usein Lapin taivaalla esiintyy revontulia?
Revontulten esiintyminen kasvaa pohjoiseen mentäessä. Kilpisjärvellä revontulet esiintyy noin 80 prosentin todennäköisyydellä, kun Rovaniemellä jäädään noin 50 prosenttiin öistä. Revontulikausi alkaa elokuun jälkimmäisellä puoliskolla jatkuen huhtikuulle. Kesäaikaan revontulien valo jää auringonvalon alle. Revontuli-lmiö on siis ympärivuotinen.
Voit tarkistaa viime aikaisen ja edellistalvien tilanteen Revontulikamera -galleriastamme. Auringon aktiivisuus vaihtelee 11 vuoden jaksoissa ja olemme matkalla (09/2011) kohti seuraavaa maksimia, jonka on arvioitu olevan 2013. Aktiivisuuden ollessa minimissä revontulia esiintyy vain muutamina öinä kuukaudessa ja näkyvät paljain silmin vain taivaan ollessa pilvetön. Revontulikamerat näkevät myös pilvikerroksen yläpuolella olevat revontulet. Kuten alla olevasta tilastosta näkyy keväällä 2011 Sodankylän korkeudella revontulet oli taivaalla kuutena yönä kymmenestä ja tulevasta talvesta 2011-2012 on tulossa vielä parempi revontulitalvi.

Voiko observatoriolla vierailla revontulia katsomassa?
Sodankylän geofysiikan observatorio on tutkimuslaitos, jonka työ keskittyy havaintojen tekoon ja tutkimukseen. Havaintolaitteet toimivat automaattisesti, joten revontulten esiintymisaikaan ei henkilökunta ole töissä. Emme myöskään pysty vastaanottamaan yksittäsiä ihmisiä tutustumaan observatorioalueeseen.

Järjestääkö observatorio revontulisafareita?
Ei järjestä. Opastettuja revontulisafareita löytyy Lapin hiihtokeskusten ohjelmapalveluyrityksiltä ( Pyhä-Luosto, Saariselkä, Levi, Ylläs)

Mihin aikaan vuodesta revontulia voi nähdä?
Revontulet ovat ilmiö, joka on taivaalla ympäri vuoden. Kesäaikaan auringon valo kuitenkin estää revontulien näkemisen paljaalla silmällä. Pohjois-Suomessa yöt pimenevä riittävästi elokuun loppupuolella ja keväällä yö valkenevat liiaksi huhtikuun lopulla. Tilastollisesti parhaiten revontulia näkee syys- ja kevätpäivän tasauksien aikoihin, jolloin maapallon magneettikenttä on maan kiertoradalla otollisessa asennossa aurinkotuulen hiukkaisille.

Voiko revontulia nähdä kaikkialla Suomessa?
Kyllä voi, mutta mitä etelämpään mennään, sitä harvinaisempia revontulet ovat. Revontuliovaali on tyypillisesti 2000km etäisyydellä magneettisilta navoilta ja geomagneettisten myrskyjen yhteydessä ovaali leviää Pohjois-Skandinavian ylle. Voimakkaimpien myrskyjen yhteydessä revontulet voivat näkyä aina Keski-Euroopassa saakka, kuten kävi lokakuussa 2003. Lapissa revontulia voi nähdä lähes joka toinen yö.

Minulle on tulossa vieraita loppuviikosta, mistä saan revontuliennusteen?
Revontulet synnyttävät hiukkaset ovat peräisin auringosta. Tätä jatkuvaa hiukkasvirtaa kutsutaan aurinkotuuleksi. Satelliiteilla seurataan auringossa tapahtuvia purkauksia ja aurinkotuulen hiukkasvirtaa. Geomagneettisia myrskyjä aiheuttavat tekijät havaitaan joitakin päiviä etukäteen mm. englannin kielisiltä avaruussääsivuilta: SpaceWeather.com.

Reaaliaikaista revontulitilannetta Lapissa voi seurata SGO:n wwww-sivuilta. SGO:n revontulikamerasta näkee koko Lapin alueen revontulet kunhan taivas vaan Sodankylässä on selkeä.

Entä pitkän välin ennuste?
Aktiivisten aluiden elinikä auringon pinnalla vaihtelee. Toisinaan alueet (auringonpilkkuryhmät ja korona-aukot) voivat säilyä useiden kuukausien ajan elossa. Koska myös aurinko kiertää oman akselinsa ympäri noin 27 päivässä (vrt. maapallon vuorokausi), on revontulet synnyttänyt aktiivinen alue jälleen 27 vuorokauden kuluttua samassa asemassa. Mikäli havaitset komeat revontulet, niin on mahdollista, että 27 vuorokauden kuluttua näytelmä toistuu, tosin ei välttättä yhtä voimakkaana. Voi selata SGO:n revontulikamera-arkistosta keogrammeja taaksepäin löytääksesi edelliset aktiiviset revontulet tai katsoa edellinen aktiivisuuden nousu 3kk aktiivisuus kuvasta. Kuvassa on esitetty auringon pilkkuluku (SSN), auringon säteily 10.7cm aallonpituudella ja geomagneettinen aktiivisuus Sodankylässä. Alla on esimerkkikuva syyskesältä 2011. Punaiset ja siniset nuolet osoittavat kuinka aktiivisuus kohoaa noin 27 päivän kuluttua uudelleen.

Kuvassa heinäkuun 19. päivänä aktiivisuus kohoaa (punainen nuoli). Tästä noin 27 päivän kuluttua 14.8. (toinen punainen nuoli) aktiivisuus kohoaa, vaikka auringon pilkkujen määrä on laskenut nollaan. Samoin 5.8. aktiivisuus toistuu 3.9. (siniset nuolet kuvassa). Eli jos näet voimakkaat revontulet taivaalla, on revontulet todennäköiset 27 päivän kuluttua.

Kuinka ikuistaa näkemäsi revontulet digikameralla?
Alkuun pääset seuraavilla vinkeillä:
1. Aseta kamerasi manuaali-moodiin.
2. Aseta herkkyys arvoon ISO400 tai suurempi. Mitä suurempi arvo, sitä kohinaisempia kuvat ovat.
3. Valitse pienin mahdollinen aukon arvo (F) kamerastasi, F2.8 on jo hyvä revontulten tallentamiseen.
4. Aseta tarkennus äärettömään.
5. Käytä jalustaa, jos mahdollista. Myös ajastettu laukaisu vähentää kameran tärähtämistä kuvaushetkellä. Oleellista on ettei kamera liiku valotusaikana.
6. Aloita suhteellisten pitkällä valotusajalla (20 sekuntia). Kuvan nähtyäsi voit muuttaa joko valotusaikaa, herkkyyttä tai aukon arvoa kokemuksesi mukaan.

Lisää suomenkielistä infoa?
Ennenkuin lähetät kysymyksiä meille, tutustu ainakin yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa laatimaamme Auroras Now! palveluun. Suomenkielistä kirjallisuutta revontulista löytyy mm. URSA:n verkkokaupasta. Lisäksi kirjastosta voit löytää kansantajuisen teoksen "Revontulet - aurora borealis".
Lisäksi verkosta löytyy useita englannin kielisiä sivustoja revontulista.

• AurorasNow!
• SpaceWeather.com
• NORDLYS - Northern lights
• Jouni Jussila's FAQ about Aurora Watching